Uuchlaarai. ta 2.iin zahidliig amraltiin odruudeer unshij chadaagui tul odoo hariu bichij baina.

Naraa-jiremsnii ekhen ueiin hordlogo 4 sar hurtel urgeljildeg. Ene ued ogiulakh, booljikh hoolond durtai, durgui bolokh geed yanz buriin asuudal garnaa bas setgel sanaa taivan bish uilmaar ch yum shig boldog yum. Harin chinii tukhaid hoolnii durshil buuraad booljiltoosoo bolood baga zereg jin buurch bolnoo. Gehdee jiremsnii hugacaand bieiin jin doloo honogt 200-400 gr.aar nemegdej baikh yostoi. Khoolnii durshil nemegduulekh hunsnii zuil gej tusdaa baikhgui l de. Harin oir oir baga bagaar tasraltguigeer l ganc negeer yum ideed bakh heregtei. Zarim humuus baga zereg makh huurch ideed gaigui baina geed baidag yum. Iimees ooriinkhoo durtai baigaa hunsnii zuil ee l bagaar idekh.g zovloj baina. Elegnii uil ajillagaa muu baikhaar torokh ued cus aldakh magadlal bii bolgodog yum. Harin noir bulchirkhai n elegneesee bolood 2.dogchoor urevssen baikh aa gej bodokh yum. Ihendee tegsen baidag. Eleg noir bulchirkhaigaa odoonoos 5 sartaigaasaa ehlen emchluulekh n chukhal shuu. Odookhondooo huuhdiin ed erkhten id uusej baigaa uchraas demii. Tegeed eleg hamgaalakh emchilgee hiilgeed shinjilgee hiilgeed bainga oir oir uzuulj hyanuulaad baikh heregtei.

Herry-d-   oo urd n torj baisan bol gaigui baikh aa. Umai/sav/niikhaa hemjeeg ekhogoor haruulj herev heviin baival zond buyu setguur hiilgeed uzekh heregtei uuniig bolj ogvol yag ekh barikhiin mergejliin emchtei ekhod haruulj baigaad uzekh heregtei baina da. Tegekhgui bol mash hecuu ajilbar tul ene asuudald bolgoomjtoi handaarai. Interferon yagaad tariulsaniig medekhgui uchraas yag tegekh yosgui gej helj chadakhgui baina. Yamartaa ch odookhondoo belgevch hereglej baival yamar ve? sanaa zovood aij briad yahav de. Uchriig n amarkhan olchikhvol bolno de. Umain urtaaraa heviin hemjee 5-7 sm baidag yum. dadlaga muutai emch baisan baij bolno shuu de. Hun bur ch tavichikhgui uchraas sanaagaa taivan bailgaarai. AMJILT husii.
I want to