Бичлэгийн тоо 15,500
Ene ugiig sonsood yun ireedui yun sudalgaanii ajil bushuuhan nutagruugaa ochood hil deer buu uureed eh ornoo manah bodol shuud turluu ene ugiig sonsood araichdee geed guih duhluu. Hedii bi ter huniig huniih ni huvid hundeldegch tsaashid bolson yaria maani barag daisantaigaa yariltsaj baigaa met nadad sanagdsan geech. Ene yu gesen ug ve tursun eh orontoi bid eh nutagiig maani hund zarchaad yavj baigaa uls turchid archaagui doroi ut horhoinuudaas bolj hari ulsiin bool bolj amidrah gejuu ? Bi l huvidaa setgehgui tevchihguidee uuriin blogdoo bichej ta hedteigee sanalaa huvaaltsah gesen yum.
Bid hunii nutagt irj ololttoi taliig ni suraad butsah geseer baital eh orniig maani Enhbayar methen ni zarchaad arilaad uguh yum bish bez dee gej bodohoos l setgel mine uvduud eh orondoo ochood buu uureed helee manaad zogsoh deer yum shig ch bodol turluu.
Bi Enhbayar geed baigaagiin uchir ni saya 5 sard ireed yavsaniih ni daraanaasl iim yaria solongosuudiinh ni dund garsan bololtoi. Ene uls turchid yamar archaagui doroi bodoltoi baina ve buhel buten 2 saya 5 zuun myangan hunii eh ornoo gesen setgel tuuh yos zanshiliig mini heden bor tugrugnuus bolood hudaldah gejuu ariachdee. Ene solongoschuud buur arai heterch baina aa emegteichuudeer mine toglood erchuudiig mine har ajild zaraad hedhen tugrug sarvaichaad bolno mungu baihad ed nariin eh oronch uzeliig hudladaj avna gej boddog yum baihdaa. Negen tsagt eh orniihoo tuluu ezen bogd haan mine ALD BIYE MINE ALJAAVAAS ALJAATUGAI AHUI TUR MINE BUU ALDARTUGAI gej helj baissan ugnii hadan dahi tsuurai ni ch arilaagui baihad bidniig munguur bulshilna gej bodson yum baih daa. Zaluusaa naizuudaa mungunuus unetei eh oron mine bidneer tsangaj emegteichuud ohiduud maani erchuudeer dutaj elgen nutag mine huvguudee duudaj baina bid surah tsag oroitohgui ee temtseh tsag maani oroitloo.
Namaig ugaasan us minii unasan gazar hen negen Van ovogt Kan ovogt uud bitgii turuusei mongoliin mine tsus tsevreerei baigaasai gesendee iim yum bichej jaahan ch bolov buhimdalaa gargaj suuna.
Bi ta nariig surj baigaa yumaa orhiod nutagtaa ochooch gej baigaa yum bishee sursan yumaa uvurtluud mungunii hoinoos bish setgeliinhee hoinoos eh bolson mongol uls engui uudam tal eleg negt mongolchuudiihaa tuluu butsaj ochoochee hemeen sogdon guij baina.
Bid hunii nutagt irj ololttoi taliig ni suraad butsah geseer baital eh orniig maani Enhbayar methen ni zarchaad arilaad uguh yum bish bez dee gej bodohoos l setgel mine uvduud eh orondoo ochood buu uureed helee manaad zogsoh deer yum shig ch bodol turluu.
Bi Enhbayar geed baigaagiin uchir ni saya 5 sard ireed yavsaniih ni daraanaasl iim yaria solongosuudiinh ni dund garsan bololtoi. Ene uls turchid yamar archaagui doroi bodoltoi baina ve buhel buten 2 saya 5 zuun myangan hunii eh ornoo gesen setgel tuuh yos zanshiliig mini heden bor tugrugnuus bolood hudaldah gejuu ariachdee. Ene solongoschuud buur arai heterch baina aa emegteichuudeer mine toglood erchuudiig mine har ajild zaraad hedhen tugrug sarvaichaad bolno mungu baihad ed nariin eh oronch uzeliig hudladaj avna gej boddog yum baihdaa. Negen tsagt eh orniihoo tuluu ezen bogd haan mine ALD BIYE MINE ALJAAVAAS ALJAATUGAI AHUI TUR MINE BUU ALDARTUGAI gej helj baissan ugnii hadan dahi tsuurai ni ch arilaagui baihad bidniig munguur bulshilna gej bodson yum baih daa. Zaluusaa naizuudaa mungunuus unetei eh oron mine bidneer tsangaj emegteichuud ohiduud maani erchuudeer dutaj elgen nutag mine huvguudee duudaj baina bid surah tsag oroitohgui ee temtseh tsag maani oroitloo.
Namaig ugaasan us minii unasan gazar hen negen Van ovogt Kan ovogt uud bitgii turuusei mongoliin mine tsus tsevreerei baigaasai gesendee iim yum bichej jaahan ch bolov buhimdalaa gargaj suuna.
Bi ta nariig surj baigaa yumaa orhiod nutagtaa ochooch gej baigaa yum bishee sursan yumaa uvurtluud mungunii hoinoos bish setgeliinhee hoinoos eh bolson mongol uls engui uudam tal eleg negt mongolchuudiihaa tuluu butsaj ochoochee hemeen sogdon guij baina.
bataa.delhii.net ed orj zaluusaa setgegdelee uldeegeerei
