Moderator: mgl_300
harin tiimee aimaar uruvdmuur naylh amitan . oiriin heden udur aygui setgel uvduj daanchdee mongol emegtei maani iim aimaar alham hiij ingej turuulsen huuhdee hunii gzar hayh gejdee . baythan hairiin burhadiig nuuj bgaad gargadag bidnii saihan mongol emegtein setgel yund ingej adguusnaas dor tursun uree hayna be ? magadgui ter eej eniig unshij bval unuudur chamaas dor amidraltai olon hun bgaa bas hund uvchtei hun cn bgaa . enenii hajuud chi eruul saruul bas deer nas cnini zaluu bhad yund iim setgel gargana be . magadgui unuudur cninii huu cnamd haygdasan cn usuj tom bolood hangaisaihan zaluu ner hundtei hun yvah ch yam bolov uu. chi tsaashdaa setgeliin sharhtai nasaaraa amidrah cni enenees iluu hetsuu bishee . 10 sar teechiheed munhiin bodoostoi l amidarah boliisdee chi .
neeree zurh uvdmuur yumaa, yaaj chadaj bnaa, getel ur huuhedtei bolohiin huslen bolson uls nadaas ehleed bhad tend turusn uree hen negen eej hayaad yavj baidag. hunii amidral gedeg boginohon hund hun l heregtei bolohoos zuvhun unuu margaashiin heregtsee yu ch bishee teriig olj bolno. Olj boldog zuil gej bhad daraa n huseed huseed bas olj chadahgui zuil gej baidag, bi ene eejiig huuhdee butsaaj avaasai gej husej bna. amidrald hen ch aldaj bolno. gehdee uhaaral yamar ih une tseneer olddogiig ene huugiin eej aav oilgoosoi bilee. burhanii ugsun belgiig hezee ch bitgii butsaa, ter beleg chinii ami amidral baih bolno. bi ch gesen hurdan eej bolmoor bn. medeej eej bolson humuusiin setgel nadaas ih uvduj bgaa bh daa.... ter huug burhan adislag
ene xuuxniigl xaraagaad baixiin. gantsaaraa torno gedeg mash ix zorig mash ix xatuujil mon ix shanalj zobson baixdaa. bodoj bodoj etssiin arga xemjee uund xursen baix. ter etseg bolson xayaad ybsan yumiign barj abaad shiitgex xeregteishtei. xairtai suuna enee teree gej xelj baigaad xaychixaaar ymar olig baixavdee xunii gazar xelex yrix zoblox xungui ix l xetsuu bsn baixdaa. gedsee ix nuuj xun amtnaas ichij zovj mon aab eej ax duusee medchix bii gej 10 sariig arai gej barsan baixdaa. iim baidald xurgesen ter noxor bolox uxaantai yumiign xuuld ogox xeregtei. ern zaluuchuudad xandaad uunees uudeed xunii oxiniig buu xudlaa mexelj suuxguin bol buu suuna gej xuurch , untaj xevtsen yum bol ergeed asuuj anxaaral tavj xariutslagatai baigaachee gej xelmeer bxiimaa.xane noxortei bol yu gej iim yum boloxbedee. xamtdaa xuuxdee tejeegeed surguulia suraad busdiin adil bolox l bsn bx .xetsyych yumaadaaa.
erni ene ohid busguichuud arai l denduu bie setgeleeree muusain erchuuded doromjluulah yumaa [zarim 1 uhaan muutai bugdiig ni heleegyu shuu] uursduu biee daaj suraldaa tegeel 1 yumtai zuuraldaad ter 1 teneg yumandaa buh yumaa daatgachihdag terni ashiglaj bgaad hugatsaan duussan baraashig hayad l yabchihna etsiin bulegt huuhed haygdaj uldene etseg ehgyu huuhed yamar l oloigtoi bhabdee ter bytshan huud yamar buruu bgaam be arail hatuu serteltei huuhen yumdaa helehch ug alga yamarch hetsuu bsanch huuhdee tegj hayhdaa yahabdee .........arail denduu teneg yumaa
erni ene ohid busguichuud arai l denduu bie setgeleeree muusain erchuuded doromjluulah yumaa [zarim 1 uhaan muutai bugdiig ni heleegyu shuu] uursduu biee daaj suraldaa tegeel 1 yumtai zuuraldaad ter 1 teneg yumandaa buh yumaa daatgachihdag terni ashiglaj bgaad hugatsaan duussan baraashig hayad l yabchihna etsiin bulegt huuhed haygdaj uldene etseg ehgyu huuhed yamar l oloigtoi bhabdee ter bytshan huud yamar buruu bgaam be arail hatuu serteltei huuhen yumdaa helehch ug alga yamarch hetsuu bsanch huuhdee tegj hayhdaa yahabdee .........arail denduu teneg yumaa
mi bodloor end bwal yadaj (xerew sn ail taarwal sde) yugarch sxan l bx texde yaaj jinhene esteg exiin xairiig xvrtej chdku l de yadaj l idej uuh omsoj zvvh xuwtsas xunar mongo tog oor dutagdaj gachigdaxgvi bx gej bodhiin ter xvvxenes yaj tiim setgel gardag bn aa vnexer l gargaj chdku bsin bol ali xvvxed olohdo l awhuchilgvi bsin boloo yah gej bi ex xvn blhor ter medeeg vzeed ix l uillaa ma xvvxed jahan l da xvnii oorin geltgvi xvvxd bol xvvved shvde bi xvvxded XAIRTAI